Lauluja Espanjasta

Massiel_1Kuva: Massiel vuonna 1968. Nationaal Archief. Wikimedia Commons.

Vuoden 1968 Euroviisut järjestettiin Lontoossa ja voiton ennakkosuosikilta, brittiläiseltä Cliff Richardilta, vei yhden pisteen erolla Massiel Espanjasta kappaleellaan ”La la la”. Tämä oli yllätys, sillä teini-idoli Richard nautti suurta suosiota ympäri Eurooppaa. Voittaja Massiel oli hälytetty edustamaan Espanjaa vain hetkeä ennen kisoja, joten valmistautuminen esitykseen oli tapahtunut nopealla aikataululla. Alun perin valittu edustaja Joan Manuel Serrat hylättiin tämän ilmoittaessa suostuvansa esittämään laulun ainoastaan katalaaniksi. Tämä ei käynyt Francon Espanjassa, jossa ainoa virallinen sallittu kieli oli espanja. Massielin voitto sai huhut liikkeelle järjestetystä voitosta, sillä tämän myötä Espanja oli seuraavan vuoden kisojen järjestäjä, saaden näin kaivattua positiivista julkisuutta turistien houkuttelemiseksi maahan.

Mitä tapahtui Joan Manuel Serratille ja mistä kaikesta kielikiistassa olikaan kysymys? Espanja oli vuodet 1939-1975 Francisco Francon hallinnoima diktatuuri, joten käytännössä ”hullu vuosi” 1968 ilmeni Espanjassa hillitympänä verrattaessa moniin muihin maihin. Vuonna 1968 monia konsertteja järjestettiin yliopistoilla huolimatta hallinnon yrityksistä estää niitä ja näin musiikki tarjosi erityisen väylän vastustaa diktatuuria. Laulaja-lauluntekijöiden liikehdintä 1960-luvun Espanjassa liittyi vahvasti pienempiin alueellisiin kieliin -erityisesti katalaaniin, galegoon ja baskiin. Uusi laululiike, joka järjestäytyi aluksi Kataloniassa nimellä Nova Cançó, pyrki laulujen kautta ottamaan kantaa sosiaalisiin ja poliittisiin epäkohtiin. Ryhmään kuului Joan Manuel Serrat, sekä esimerkiksi Josep Maria Espinàs, Remei Margarit, Lluís Llach ja Maria del Mar Bonet. Kyseessä oli pitkälti poliittinen laululiike, mutta esimerkiksi Serrat popularisoi lauluillaan suosion poliittisten rajojen yli. Suosionsa johdosta Serrat päätyikin Espanjan edustajaksi Euroviisuihin, sitoutumalla laulamaan aluksi espanjaksi, mutta vaihtamalla tästä mielipiteensä hänen ehdokkuutensa varmistuttua julkisuudessa.

Espanjassa tapahtuva laulaja-lauluntekijöiden järjestäytyminen oli osa suurempaa musiikillista liikehdintää 1960-luvun maailmassa. Latinalaisen Amerikan musiikki ja varsinkin Chilestä alkanut uusi laululiike Violeta Parran ja Víctor Jaran kaltaisten esikuvien myötä vaikutti suuresti liikkeen poliittiseen luonteeseen. Musiikin tyyli sai myös paljon vaikutteita Ranskasta, muun muassa Georges Brassensin ja Jaqcues Brelin kaltaisten laulaja-runoilijoiden musiikista. Englanninkielinen folk-musiikki Joan Baezin ja Bob Dylanin kaltaisten artistien kautta tarjosi myös tärkeän inspiraation lähteen. Kaiken kaikkiaan musiikki toimi 1960-luvulla uusien teknologioiden kehittymisen myötä (radio, televisio) tärkeänä ihmisiä yli kansallisten rajojen yhdistävänä tekijänä. Laulut Espanjasta kulkeutuivat myös muualle, esimerkiksi Lluís Llachan vapautta symboloiva laulu ”L’estaca” on kääntynyt jälkeenpäin useille eri kielille Espanjan rajojen ulkopuolelle, kuten Puolaan ja Tunisiaan.

Miten kävikään loppujen lopuksi Joan Manuel Serratille? Hän lähti myöhemmin hetkeksi maanpakoon Francon hallinnon vastaisten lausuntojensa myötä Latinalaiseen Amerikkaan, jossa erityisesti Buenos Airesista muodostui hänelle tärkeä paikka. Serrat vaihtoi lauluissaan katalaanin suurelta osin espanjan kieleen, mikä herätti suuttumusta laululiikkeen piirissä. Toisaalta liikettä vastustavien joukossa Serrat näyttäytyi Euroviisu-tapahtumien myötä aina radikaalina. Tästä kaksijakoisesta roolistaan huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, Serrat on yksi suosituimpia laulaja-lauluntekijöitä tänäkin päivänä paitsi Espanjassa, myös Latinalaisessa Amerikassa.

Serrat,_sabados_circularesKuva: Joan Manuel Serrat vuonna 1969 TV-ohjelmassa Argentiinassa. La Fotografía en la Historia Argentina. Wikimedia Commons.

Mikäli Espanja ja musiikki historiassa kiinnostaa, nyt on oiva tilaisuus tulla kuuntelemaan tällä viikolla vierailevaa Dr. Eva Moreda Rodriguezia Glasgow’n yliopistosta kahdelle luennolle huomenna tiistaina sekä perjantaina Turun yliopistolle!

Tiistaina luvassa IIPC Debate luento otsikolla Why orchestral and band musicians in exile matter: a case study from Franco’s Spain klo 14-16, paikkana seminaarisali Hovi V105 / Artium T53 / V105 Musiikkitiede (Kaivokatu 12, Turku). Lisätietoja

Perjantaina vuorossa ääniteknologian historiaa käsittelevä koko päivän (klo 10-16) seminaari, jossa Eva Moreda Rodriguez alustaa otsikolla Thinking about a transnational, interdisciplinary history of recorded music: the project Early Recording Cultures in Spain, 1880-1905, paikkana toimii E211 seminaarisali Tempo, toinen kerros (Kaivokatu 12, Minerva).

 

Seminaarin koko ohjelma:

Welcome to “The everyday and artistic use of sound technologies in history” -seminar on Friday 23th of March!

Place: E211 Tempo-room, second floor (Kaivokatu 12, Minerva)

Time: 10.15-15.45

One of the starting questions of the seminar will be the everyday and artistic use of sound technologies in history: how aural culture forms our understanding of feelings, memory and identity?

Seminar Schedule:
10.15- 11.15 Dr Eva Moreda Rodriguez: Thinking about a transnational, interdisciplinary history of recorded music: the project Early Recording Cultures in Spain, 1880-1905

11.15-12.00 MA Olli Lehtonen: From Stagecoach to Long Riders: How Western Film’s musical conventions shape the cultural memory and the notions of the music of the Old West

12.00-13.00 Lunch (Please note lunch is at participant’s own cost)

13.00-14.00 Dr Pertti Grönholm: Talking Machines – Reflections on Human Machine Communication in Popular Culture

14-14.15 Coffee

14.15-15.00 MA Pekka Kolehmainen: From Urban Hermits to Fighting Aural Tyranny: Sony Walkman and the Political Ideology of Space in the 1980s United States

15.00-15.45 Dr Johannes Brusila: The impact of digitalisation on minority music: Finland-Swedish music culture as case study.

 

Tervetuloa!

 

Kirjoittaja Marika Ahonen tekee väitöskirjaa Espanjan historiaan ja musiikkiin liittyen kulttuurihistoriassa  ja toimii Toivon ja raivon vuosi 1968-seminaarin järjestelytoimikunnassa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s