Prahan kevät, maaliskuun kuohunta Puolassa, Unkarin ja Itä-Saksan talousuudistukset, Jugoslavian opiskelijamielenosoitukset, Tšekkoslovakian miehitys, Brezhnevin doktriini… Itä-Euroopan vuosi 1968 näyttäytyy kuohunnan vuotena, jolloin nuoret kapinoivat vanhempien yhteiskuntaa vastaan. Opiskelijat mellakoivat Puolassa ja Jugoslaviassa. Politiikassa jyrkän linjan edustajat väänsivät kättä pehmeämmän linjan kannattajien kanssa. Tšekkoslovakiassa tämä näkyi Prahan kevään ja sen ”ihmiskasvoisen sosialismin” murskaamisena, kun Varsovan liiton joukot miehittivät maan. Puolassa puolueen sisäinen kädenvääntö johti sisäisiin puhdistuksiin. Itä-Euroopassa rotukysymyksetkin tulivat esiin, kun Puolan kriisi synnytti antisemitistisiä sävyjä saaneen intelligentsijan vastaisen kampanjan.
Kuohunnan taustalla tapahtui kuitenkin paljon muutakin, ja Itä-Eurooppa myös uudistui vauhdilla. 1960-luvun lopulla sosialististen maiden taloudet eivät enää kasvaneet samaan tahtiin kuin vielä 1950-luvulla, ja monissa maissa havahduttiin tarpeeseen uudistaa suunnitelmatalouksia. Esimerkiksi Unkarissa esitelty uusi talouspolitiikka mahdollisti aikaisempaa enemmän yksityisyritteliäisyyttä. 1950-luvulta jatkuneen kaupungistumisen, koulutustason kohoamisen ja teollistumisen myötä monien itäeurooppalaisten elämäntapa oli muuttunut nopeasti, ja kulutuskulttuuri oli voimistunut. Minihameet ja hipit aiheuttivat kiivasta polemiikkia. 1960-luvun lopulla Itä-Euroopan maiden kansalaisten mahdollisuudet matkustaa muihin Itä-Euroopan maihin, mutta myös Länsi-Eurooppaan laajenivat.
Johdatukseksi ”Toivo ja Raivo 1968” –seminaarissa pitämääni alustukseen olen koonnut tähän alle erilaisia videota joiden kautta voi kurkistaa Itä-Eurooppaan vuonna 1968.
Puolalainen uutispätkä vuodelta 1991 – uudelleentulkintaa maaliskuun 1968 tapahtumista
Tämä video on Puolassa uutiselokuvia tuottaneen Polska Kronika Filmowan tuotantoa vuodelta 1991, jolloin lähimenneisyyttä alettiin tarkastella uusin silmin. Vuoden 1968 tapahtumia tarkasteleva dokumentti alkaa otoksella Puolan Kansallisteatterista, jonka ohjelmistosta Puolan romantiikanaikaisen kansallisrunoilijan Adam Mickiewiczin näytelmä Esi-isien muistojuhla (Dziady) vedettiin pois, koska sen tulkittiin olevan liian nationalistinen. Opiskelijat ja intelligentsija protestoivat tätä vastaan, ja vaativat suurempia vapauksia. Poliisi ja mukaan hälytetyt työläiset tukahduttivat mielenosoitukset, ja kapinan johtajat ja monet yliopisto-opettajat menettivät opiskelu- ja työpaikkansa. Tämä oli tärkeä sukupolvikokemus 1970-luvulla päätään nostaneelle oppositioliikkeelle, joka johti myöhemmin Solidaarisuus-liikkeen syntyyn. Puolan maaliskuun 1968 poliittiseen kuohuntaan liittyi myös puolueen sisäinen kädenvääntö eri linjojen välillä, ja antisemitistinen intelligentsijanvastainen kampanja. Vuoden 1968 tapahtumien seurauksena Puolasta muutti suuri joukko ihmisiä ulkomaille.
Titon televisiopuhe Jugoslavialaisille opiskelijoille kesäkuussa 1968
Jugoslavialaiset opiskelijat menivät lakkoon kesäkuussa 1968. He osoittivat mieltään poliisiväkivaltaa, opiskeluoloja ja työttömyyttä aiheuttaneita talousuudistuksia vastaan. Tämä video on Jugoslavian johtaja Josip Broz Titon televisioitu puhe opiskelijoille mielenosoitusten rauhoittamiseksi. Jugoslavian johtajat antoivat myöten osalle opiskelijoiden vaatimuksista, mutta tilanteen rauhoituttua monet opiskelijajohtajat erotettiin yliopistosta ja puolueesta.
Näkökulmia Prahan kevääseen ja Tšekkoslovakian miehitykseen
Tämä dokumenttielokuva kuvaa Prahan kevään ja Varsovan liiton joukkojen miehityksen tapahtumia yhdestä näkökulmasta. Olojen vapautuminen Itä-Euroopassa oli alkanut askel askeleelta 1950-luvun puolivälissä, ja 1960-luvun lopussa Tšekkoslovakian johtajat alkoivat toden teolla uudistaa maata ”ihmiskasvoiseksi sosialismiksi”. Uudistukset menivät muiden sosialististen maiden johtajien mielestä liian pitkälle, ja Varsovan liiton maista Neuvostoliiton, Puolan, Bulgarian, Unkarin ja Itä-Saksan joukot miehittivät Tšekkoslovakian. Miehitys aiheutti vastalauseita ympäri maailmaa. Romanian Nicolae Ceauşescu arvosteli miehitystä, johon Romania ei osallistunut. Muiden Itä-Euroopan maiden kansalaiset protestoivat myös: Puolassa Ryszard Siwiec teki polttoitsemurhan ja Moskovassa Punaisella torilla kahdeksan ihmistä osoitti mieltään Tšekkoslovakian miehitystä vastaan.
Moskovan Punaisen torin mielenosoittajien kyltti: “Teidän ja meidän vapauden puolesta”
Lähde: Wikimedia Commons, alkuperäisen kuvan lataaja Wikipediaan oli Alex Bakharev, kuva alun perin osoitteesta http://www.alrapp.narod.ru/lica3.htm, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=2249579
Hiuslakkamainos 1968
Puolalaisen Polska Kronika Filmowan joulukevennys 1968
On hyvä muistaa, että vuonna 1968 tapahtui yhteiskunnallisen kuohunnan ohella myös paljon muuta. Pinnan alla tapahtui hitaita muutoksia ja ihmiset elivät jokapäiväistä elämäänsä. Näistä muutoksista ja pysyvyyksistä ei ole olemassa näyttäviä videopätkiä, mutta niistä voi nähdä hiljaisia ja häilyviä merkkejä jos osaa katsoa.
Kirjoittaja Mila Oiva on kulttuurihistorioitsija, joka on erikoistunut Venäjän ja Itä-Euroopan kulttuurihistoriaan ja digitaalisiin tutkimusmenetelmiin. Hän kirjoitti väitöskirjansa puolalaisten vaatteiden markkoinnista Neuvostoliitossa, ja gradussaan hän tutki puolalaisia 1970-luvun opiskelijateattereita. Mila työskentelee parhaillaan tutkijatohtorina uutisten globaalia leviämistä 1800-luvulla tutkivassa “Oceanic Exchanges” -hankkeessa Turun yliopistossa ja digitaalisen historintutkimuksen “Roadshow” – hankkeessa Aalto yliopistossa.
1968seminaari.wordpress.com 